On jälleen se aika vuodesta, kun soterintamalla taistellaan taas tulevan talven ja kevään tautikuormaa vastaan – ei sentään miekoin ja peitsin, vaan ruiskuin ja neuloin. Influenssarokotukset ovat monelle tuttu asia jo vuosien takaa. Koronapandemian myötä rokotusasiat ovat olleet runsaasti esillä mediassa, ja sen myötä myös ihmisten kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt. Uusia rokotteita myös kehitetään nyt kovalla tahdilla. Rokotukset ovat tärkeä osa maamme terveysturvallisuutta. Kausi-influenssarokotusten tavoitteena on ehkäistä sairastavuutta ja siihen liittyvää terveydenhuollon kuormitusta, sairauspoissaoloja sekä tautiin liittyviä kuolemia. Influenssan vakavuusaste vaihtelee oireettomasta vakavaan tautiin. Usein influenssa ilmenee normaalia flunssaa selkeästi rajumpana kuumeisena ylähengitystieinfektiona, ja altistaa myös jälkitaudeille, kuten korvatulehdukselle, keuhkoputkentulehdukselle ja keuhkokuumeelle. Influenssan jälkeen myös sydäninfarktien ja aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus lisääntyy. Toipuminen voi kestää pitkään, ja työterveyshuollon näkökulmasta korostuukin juuri tuo sairauspoissaolojen näkökulma. Työpaikoilla influenssa leviää tehokkaasti, koska se tarttuu helposti pisara- ja kosketustartuntana ja tartunnan saanut voi tartuttaa jo päivää ennen oireiden alkamista. Asiakasyritykset joutuvat tiukille, jos henkilöstöä on paljon pois sairauden vuoksi ja sairauspoissaolot aiheuttavat aina suuria kustannuksia työnantajalle. Tämän vuoksi monet asiakasyritykset tarjoavat influenssarokotukset koko henkilöstölleen; rokotuksen aiheuttama kulu on hyvin pieni verrattuna sairauspoissaolojen aiheuttamiin kustannuksiin. Kuinka rokote toimii? Rokote ei sisällä taudin vasta-aineita, vaan valittujen influenssaviruskantojen pintarakenteita, jotka kohdattuaan elimistön käynnistävät puolustusreaktion. Tämä jää puolustussolujen muistiin, ja kohdattuaan uudelleen samalta vaikuttavia taudinaiheuttajia puolustussolut tunnistavat nämä ja osaavat torjua tartunnan. Tätä kutsutaan aktiiviseksi immunisaatioksi. Rokotus on siis ikään kuin pikainen kurssi elimistön puolustussoluille: ”Tämä on vihollinen, tätä ei saa päästää sisälle, ja näin se torjutaan”. Tästä puolustusreaktiosta johtuvat myös toisinaan rokotuksen jälkeen ilmenevät yleisoireet, kuten väsymys, päänsärky ja lämmönnousu. Itse tautia rokote ei voi aiheuttaa, koska se ei sisällä eläviä viruksia, ainoastaan näiden pieniä pintaosia. Toisinaan kuulee asiakkaan kertovan, ettei halua ottaa influenssarokotusta, koska joskus on ottanut ja sairasti siitä huolimatta. Miksi sitten voi sairastua rokotuksesta huolimatta? Mikään rokote ei voi antaa 100%:sta suojaa. Rokotteen tehoon vaikuttavat rokotetun henkilökohtaiset ominaisuudet; kuinka juuri tämän henkilön immuunipuolustus reagoi rokotteeseen, kuinka hyvän suojan se kykenee kehittämään ja miten pitkään se elimistön muistissa säilyy. Tähän taas vaikuttavat yleinen terveydentila, monet sairaudet ja jotkin lääkitykset. Joskus influenssatartunnan ehtii saada ennen rokotussuojan muodostumista; suojan kehittyminen vie aikaa n. 2 viikkoa rokotteen antamisesta. Influenssaviruksia on olemassa lukuisia eri kantoja ja ne myös muuntautuvat nopeasti. Kausi-influenssarokote kehitetään kunakin vuonna parhaan arvion mukaan vastaamaan niitä kantoja, jotka todennäköisimmin tulevat epidemioita tulevalla kaudella aiheuttamaan. Arvio perustuu toisella puolella maapalloa aiemmin liikkeelle lähteneisiin kantoihin. Varmaksi näitä on mahdoton ennustaa, joten rokotteen kantojen osuvuus vaihtelee vuosittain. Suurin osa rokotetuista kuitenkin välttyy influenssalta ja mikäli rokotuksesta huolimatta sairastuu, tauti tulee usein lievempänä ja toipuminen on nopeampaa kuin se olisi ollut ilman rokotusta. Tavallisilta flunssilta ja muilta taudinaiheuttajilta influenssarokote ei suojaa, muttei voi myöskään aiheuttaa tai altistaa näille. Influenssan sairastamisen jälkeen taas herkkyys saada muitakin tartuntoja on paljon korkeampi, koska virus vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja. Työterveyshuollossa toteutamme rokotuksia joustavasti asiakasyritysten tarpeiden mukaisesti. Rokotamme sekä ajanvarauksella että rokotuskäynneillä asiakasyritysten tiloissa, mikäli yritys näin haluaa. Näillä työpaikkarokotuskäynneillä on ollut ilo saada hyvin usein positiivista palautetta järjestelyn näppäryydestä. Myös rokotuskattavuus on parempi, kun rokottautuminen tehdään asiakkaille mahdollisimman helpoksi. Sitä vartenhan me töitä teemme: asiakkaidemme parhaaksi. Tervettä loppuvuotta toivottaen, Tuija Hurskainen
Terveydenhoitaja (AMK), Sairaanhoitaja (AMK), Työterveyshoitaja Oulunkaaren Työterveys Oy |