Olemme työterveyshuollossa aloittaneet kausi-influenssarokotukset.
​Lisätietoja keskitetystä ajanvarausnumerosta 040 7311314.
Influenssarokote suojaa kausittain, erityisesti syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta, joka on influenssavirusten aiheuttama voimakas hengitysteiden infektio.
· Tavanomaisen influenssaepidemian aikana influenssaan sairastuu noin joka kymmenes aikuinen.
· Influenssarokotteen ottaminen on paras tapa suojautua influenssaa vastaan, ja suurin osa rokotuksen ottaneista säästyy taudilta.
· Jos rokotettu henkilö sairastuu influenssaan, tauti on yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.
· Influenssarokote torjuu jälkitautien lisäksi myös korvatulehduksia: rokotetuilla lapsilla on influenssakautena ollut jopa kolmannes vähemmän korvatulehduksia kuin rokottamattomilla.
· Rokottautumalla voi ehkäistä taudin leviämistä ja suojaamaan sekä omia läheisiään että riskiryhmiin kuuluvia. https://thl.fi/…/infektiotau…/rokotteet-a-o/influenssarok

Kesällä 1.7.-2.8.2024 välisenä aikana päivystämme puhelinpäivystyksenä ma-to klo 8-15 ja pe 8-13. Ajanvarausnumerona toimii keskitetty ajanvarausnumeromme 040 7311314.

Meillä on tarjolla heinäkuussa rajoitetusti lääkärin ja hoitajan vastaanottoaikoja kiireellisempien asioiden hoitamiseksi. Pääosin vastaanotot hoidetaan etävastaanottoina. Myös psykologin ja fysioterapeutin vastaanottoaikoja on rajoitetusti. 
Kaikki yhteydenotot Oulunkaaren Työterveyshuollon ajanvarausnumeroon 040 7311314, josta ammattilaisemme hoitavat jatkosuunnitelmat hoidontarpeenarvion mukaisesti ja ohjeistavat käytännön asioissa.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille!
Toivottaa Oulunkaaren Työterveyden henkilökunta

Keväinen hanki ja auringonpaiste houkuttaa ulos, mutta takaraivossa jyskyttää ajatus, että salille on mentävä, vai onko? Pysyvä elintapamuutos on arkisten tilanteiden puntarointia, valitse se mikä tuo mielihyvää ja auttaa jaksamaan arjessa. Jousta sopivasti ja kiitä itseäsi tehdystä työstä. Pieni liikuntahetki kiireisenä päivänä riittää ja on mahtava saavutus. Liikkuminen tukee hyviä valintoja ruokavaliossa sekä parantaa unen laatua. Hyvin nukutut yöt lisäävät vireystilaamme, joka helpottaa hyvien tietoisten valintojen tekemistä. Ateriarytmi on perusta, joka pitää vireystilan tasaisena koko päivän. Tunteet ja vireystila ohjaavat valintojamme jatkuvasti ja siksi meidän tulee olla tietoisia tarpeistamme. Tarpeidemme tunnistaminen auttaa meitä välttämään valintoja, joita mahdollisesti kadumme myöhemmin. 
Moni miettii pitäisikö alkaa laihduttaa, kun kesä tulee ja kaikki ympärillä saavat upeita tuloksia aikaan.   Takaraivossa hakkaa pelko epäonnistumisesta ja syyllisyys painon noususta. Kiloja on monta kertaa saatu pois, mutta lopputulos on aina sama ja vielä vähän lisää. Laihduttaminen ei yleensä ole kestävän motivaation lähtökohta. Meidän on muutettava päivittäisiä valintojamme ja opittava nauttimaan muuttuvasta elämästä. Meidän tulee nähdä muutoksen positiivinen vaikutus arjessa. Kiloja ja senttejä tärkeämpää on energia, että jaksamme olla läsnä itsellemme ja läheisillemme. Meidän on tutkittava arvoperustaamme ja arvostettava itseämme, jotta voimme löytää pitkäjänteisen motivaation muutokselle. 
Elintapamuutos voi lähteä halusta saavuttaa terveempää tai energisemäpää elämää. Muutos on prosessi, jolla on alku ja loppu. Elintapamuutoksen tuotos on se, jonka kanssa elämme jatkossa, siksi kannattaa unohtaa aikataulut ja antaa rauhassa aikaa muutokselle. Tavoitteena on, että muutokset tulevat osaksi arkeamme ja toistamme niitä, ilman tarvetta miettiä niitä aktiivisesti. Rutiinit kantavat myös vaikeina aikoina, kun ei jaksa ajatella jokaista valintaa. Luomalla itsellemme vahvat hyvää terveyttä edistävät rutiinit voimme saavuttaa elämässämme jotain pysyvämpää. Vahvoilla rutiineilla voimme poiketa arjesta hyvällä omallatunnolla ja löytää sen turvalliset rajat poikkeuksen jälkeen.
 Pysyvä muutos ei synny kuukaudessa tai kahdessa ja siksi asiassa kannattaa edetä askel kerrallaan. Ensin asetetaan tavoite ja mahdolliset välitavoitteet muutokselle. Seuraavaksi kannattaa miettiä paljonko aikaa ja resurssia on käytettävissä. Kun tavoite ja resurssit ja on selvillä, mietitään millä arjen muutoksilla lähdetään etenemään kohti tavoitetta. Keinot kannattaa miettiä niin, ettei arkeen lisätä turhaan asioita, joista ei saa voimavaroja. Luopumista tärkeistä asioista kannattaa välttää, mutta jotain tapoja on hyvä kohtuullistaa. Iloitse ja palkitse itseäsi onnistumisista pitkin matkaa. Tavoittele terveyttä tai energisempää arkea, koska positiivinen tavoite pitää motivaatiota yllä paremmin ja helpottaa muutokseen sitoutumista. Unohda negatiivinen minäpuhe ja itsesyytökset, sillä ne vievät kauemmas tavoitteesta. Pienikin hyvä muutos voi olla terveyden kannalta merkityksellinen ja se voi antaa meille voimavaroja seuraavaan muutokseen. Kultaisella keskitiellä hyve asettuu kahden paheen väliin (Aristoteles). 
”Jokainen matka alkaa ensimmäisestä askeleesta. Elä koko sydämelläsi mukana ja kiitä itseäsi joka päivä hyvistä valinnoista. Välillä askel harhautuu polulta, palaa takaisin se on vain mutka polullasi. Ennen luopumista punnitse, onko asia luopumisen arvioinen. Kerää taskuihisi timantit ja nauti elämästä.”

​

          Jenni Rikkola

Suomessa työnantajalla on lakisääteinen velvoite huolehtia riittävän ensiapuvalmiuden
järjestämisestä työpaikalla. Työntekijöille on annettava ohjeet, miten toimia ensiavun saamiseksi esimerkiksi tapaturman sattuessa. Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, tarpeellinen määrä ensiaputarvikkeita sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. 

Työterveyshuolto arvioi organisaation tarvittavan ensiapuvalmiuden työpaikkaselvityksen yhteydessä. Sen pohjalta luodaan suunnitelma, kuinka ensiapuvalmius työpaikalla toteutetaan. Suunnitelmassa määritellään tarvittavat ensiaputaidot. Organisaatio voi myös hakea Kelalta korvausta työpaikan ensiapuvalmiuden ylläpidosta osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I).  Korvauksen edellytyksenä on, että työterveyshuollon ammattihenkilön tekemässä työpaikkaselvityksessä on arvioitu tapaturmariski ja sen perusteella ensiapukoulutuksen ja -välineiden tarve. Nämä tarpeet tulee olla kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.  Korvaukseen oikeuttavia kustannuksia ovat mm. koulutustiloista erikseen maksettava vuokra sekä kouluttajan ja koulutukseen osallistuvien matkakustannukset, sekä ensiapukouluttajan palkkiot. Korvattavuuden piiriin kuuluvia ensiaputarvikkeita ovat mm. ensiapulaukut ja -kaapit, niiden sisältö ja täydennystarvikkeet sekä silmänhuuhteluvälineet. Defibrillaattoria ei korvata työterveyshuoltona. Vuodesta 2023 alkaen korvaamisen edellytyksenä on, että ensiapukouluttaja on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö tai nimikesuojattu ammattihenkilö. Lisäksi kouluttajalla täytyy olla ensiapukouluttajan lisäkoulutus.  

Työpaikan tapaturmariski arvioidaan kolmiportaisen asteikon mukaan; vähäiseksi, ilmeiseksi tai erityiseksi.  Yleinen suositus on, että vähintään 5% henkilöstöstä täytyy olla ensiapukoulutettu. Jos työhön sisältyy yksin työskentelyä, koulutus olisi hyvä olla kaikilla työntekijöillä. Vähäisen tapaturmariskin työympäristöjen (esim. toimistot) ensiapukoulutukseksi sopii esimerkiksi SPR:n neljän tai kahdeksan tunnin hätäensiapukurssi verkko- tai lähikoulutuksena. Ilmeisen tapaturmariskin työympäristöjen (esim. rakennusala, teollisuus, lasten kanssa työskenneltäessä) ja
erityisen tapaturmariskin työympäristöjen (työhön liittyy henkeä uhkaava vaara, esim. räjähdys- tai hukkumisvaara) suosituksena on kattavampi ensiapukoulutus. Näitä ovat esimerkiksi SPR:n ensiapukurssit EA 1 tai EA2.  
​
Turvallista kevättalvea toivottavat ensiapuopettajan pätevyydellä varustetut
työterveyshoitajamme

​Yritysasiakkaamme voivat tilata meiltä edellä mainittuja ensiapukoulutuksia ammattilaistemme
toteuttamana!

Tämä aika on monella tapaa erilaista aikaa kuin koskaan aiemmin olemme eläneet.
Mietiskelen, onko yhtä sanaa millä sitä voisi kuvata – niin monia maailmallisia,
valtakunnallisia, työelämän, ihmisen ja luomakunnan asioita tapahtuu ennen
näkemättömällä tavalla. Jos on valittava yksi sana – se on kohtaaminen. Niin monet
kohtaamiset ovat onnistuneet, mutta myös löytäneet tiensä väärinkäytöksen,
epäymmärryksen ja hämmennyksen, tahdottomuuden poluille. On onnistuvaisia –
heitä jotka luontaisesti tai elämän edessä oppinsa saaneina, opiskellen, harjoitellen
onnistuvat kohtaamisissaan luoden uutta hyvää ja eteenpäin vievää voimaa.

Kohtaamisen taito, onko se taitoa tulla itsestä ulospäin, rohkeutta katsastaa toisen
ajatuksia ja mielipiteitä laajasti, tarttuen siihen hetkeen jota kutakin kohtaaminen
suo? Onko se ajatusta ja asennetta siihen, että voi hyväksyä niin oman mielipiteen
kuin toisenkin, erityisesti kun se on erilainen tai jopa vastakkainen omalle? Onko se
ymmärrystä siihen, että se mikä itselle näyttäytyy ehdottomana totuutena, elämän
raadollisena ja koettuna arkijärkenä – voisikin sisältää myös toisenlaisen
kokemuksen, ajatuksen että totuus on laajempi kuin oma ajatusmaailma ja
kokemuksen pintataso?

Onko totuus hyvästä kohtaamisesta jossain tuolla – tavoittamattomissa? Vai voisiko
sitä tavoittaa pysähtymällä hetkiseksi, tutkia omaa ajatusmaailmaa ja sen vaikutusta
omaan toimintaan ja sen kosketusta muihin ja ympäristöön? Lienee helpompaa
yleisesti pohtia miten itsen ulkopuolella olevat monisäikeiset asiat vaikuttavat
meihin, jolloin näkökulmat omasta tilanteisiin ja kohtaamisiin vaikuttamisesta voi
jäädä puolitiehen. On tärkeää tuntea itseään; sitä mikä itselle sopii ja on hyväksi,
toisaalta myös niitä asioita jotka tuovat painolastia ja vaikeutta elämään tai tuntuvat
ahdistavilta, lannistavilta tai pelottavilta. Silloin on helpompi kohdata toinenkin –
lajitoveri – jolla on saman lailla omia vahvuuksia ja myös huolen aiheita, pelkoja,
arkuuksia ja hankalalta tuntuvia asioita. Työelämässä tämä näyttäytyy varsin
nopeasti esihenkilö – työntekijä suhteessa. Nykyaikainen, osaava esihenkilö
ymmärtää johdettaviensa erilaisia persoonallisuuksia, työpersoonia, voimavaroja ja
inhimillisiä pelkoja tai kuormituksen lähteitä, ottaen nämä asiat huomioon
johtamisessaan. Taitava esihenkilö johtaa huomioiden sen minkälaista johtamisen
tyyliä missäkin tilanteessa kenellekin suunnataan. Yksi ainoa johtamisen tyyli ei voi
toimia kaikkien kanssa kaikissa tilanteissa.

Työyhteisössä rikkautta ovat monenlaiset persoonat – yksin työskentelevät,
joukkoihmiset, monenlaiset erilaiset työpersoonat jotka saavat käyttövoimansa
hyvinvointiin nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä erityisesti kohdatuksi
tulemisesta omana itsenään, yksilöllisinä työpersoonallisuuksina. Esihenkilöt tulisi
kohdata oman johtonsa taholta yksilöinä, arvokkaana osana johtamisjärjestelmää,
jossa painotus tulisi olla laadukkaassa kohtaamisten ja onnistumisten
mahdollistamisessa kautta koko organisaation. Paras tapa muuttaa toisten
käyttäytymistä on muuttaa omaa tapaansa reagoida heihin.

Kehittäminen on avainsana, joka herättää intohimoja puoleen jos toiseen. Voinee
kysyä, onko kehittäminen apinointia, mitäänsanomatonta ulkoa opittua
puuhastelua, jossa jonkun ohjeistamana toteutetaan nopeita muutoksia vailla
mahdollisuutta tarkastella niiden antia ihmisille tai organisaatiolle. Vai onko se
aidosti yksilöistä lähtevää, uuden innostavan oivalluksen kehittämistä ja kokeilua
käytännön tasolla, järkevyyden ja toimivuuden aitoa punnitsemista, niin että siitä voi
aidosti iloita niin uuden asian keksijät kuin käyttäjät?

Kohtaamisessa ja kehittämiseen innostamisessa edesauttaa hyvä tunneäly, ts. kyky
ymmärtää omia ja toisen tunteita, omien tunteiden hallinta, itsensä motivoiminen ja
ihmissuhteiden hoitokyky. Yleensä tällaisia kykyjä omaava ihminen on kiinnostava ja
vetää myös puoleensa helpommin muita ihmisiä – ehkä sitten yhdessä on helpompi
myös onnistua. Voidaanko tällä siis kuvata onnistuvaisten tunnusmerkistöä? Ja jos
ihminen ajattelee ainakin 70 000 ajatusta vuorokaudessa – voiko omalla
aktiivisemmalla ajatustensa laatuun, avaruuteen ja myönteisyyteen
suuntautumisella vaikuttaa omaan olotilaan? Kyllä voi, joten testata voi vaaratta.
Ehkäpä joskus voisi kysyä itseltä – ihan vain varmuuden vuoksi – kuunteleeko toista
vai odottaako vain puheenvuoroa? Jos haluaa parempia kohtaamisia ihmisten
kanssa kannattaa auttaa heitä ensin saavuttamaan hyvä kohtaaminen sinun itsesi
kanssa. Kaikki mahdollisuudet alkavat tästä hetkestä ja tämä päivä tekee jo
huomisesta unelman.

Kohtaamisen harjoittelussa tärkeintä on kohdata ensin itsensä – omat eri puolensa,
omat eri kasvonsa ja tunnetilansa. Luonto tarjoaa siihen loistavia mahdollisuuksia
meille kaikille – maailman jossa saa olla oma itsensä kaikkine eri puolineen, saaden
aina vastakaikua omille ajatuksille ja tunteille. Luonto ei jätä ketään kylmäksi, ei
ilman vastausta. Luonnon sanoituskyky inhimillisille ilmiöille on vastaantulevaa,
ymmärtäväistä ja tuomitsematonta.
​
Tämä blogi syntyi metsäretkellä, keskellä lumista kuusikkoa, käpytikan touhuja
havainnoidessa. Mitähän sinä voisit oivaltaa luonnossa?

On jälleen se aika vuodesta, kun soterintamalla taistellaan taas tulevan talven ja kevään tautikuormaa vastaan –  ei sentään miekoin ja peitsin, vaan ruiskuin ja neuloin. Influenssarokotukset ovat monelle tuttu asia jo vuosien takaa. Koronapandemian myötä rokotusasiat ovat olleet runsaasti esillä mediassa, ja sen myötä myös ihmisten kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt. Uusia rokotteita myös kehitetään nyt kovalla tahdilla. Rokotukset ovat tärkeä osa maamme terveysturvallisuutta. 

Kausi-influenssarokotusten tavoitteena on ehkäistä sairastavuutta ja siihen liittyvää terveydenhuollon kuormitusta, sairauspoissaoloja sekä tautiin liittyviä kuolemia. Influenssan vakavuusaste vaihtelee oireettomasta vakavaan tautiin. Usein influenssa ilmenee normaalia flunssaa selkeästi rajumpana kuumeisena ylähengitystieinfektiona, ja altistaa myös jälkitaudeille, kuten korvatulehdukselle, keuhkoputkentulehdukselle ja keuhkokuumeelle. Influenssan jälkeen myös sydäninfarktien ja aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus lisääntyy. Toipuminen voi kestää pitkään, ja työterveyshuollon näkökulmasta korostuukin juuri tuo sairauspoissaolojen näkökulma. Työpaikoilla influenssa leviää tehokkaasti, koska se tarttuu helposti pisara- ja kosketustartuntana ja tartunnan saanut voi tartuttaa jo päivää ennen oireiden alkamista. Asiakasyritykset joutuvat tiukille, jos henkilöstöä on paljon pois sairauden vuoksi ja sairauspoissaolot aiheuttavat aina suuria kustannuksia työnantajalle. Tämän vuoksi monet asiakasyritykset tarjoavat influenssarokotukset koko henkilöstölleen; rokotuksen aiheuttama kulu on hyvin pieni verrattuna sairauspoissaolojen aiheuttamiin kustannuksiin. 
Kuinka rokote toimii? Rokote ei sisällä taudin vasta-aineita, vaan valittujen influenssaviruskantojen pintarakenteita, jotka kohdattuaan elimistön käynnistävät puolustusreaktion. Tämä jää puolustussolujen muistiin, ja kohdattuaan uudelleen samalta vaikuttavia taudinaiheuttajia puolustussolut tunnistavat nämä ja osaavat torjua tartunnan. Tätä kutsutaan aktiiviseksi immunisaatioksi. Rokotus on siis ikään kuin pikainen kurssi elimistön puolustussoluille: ”Tämä on vihollinen, tätä ei saa päästää sisälle, ja näin se torjutaan”. Tästä puolustusreaktiosta johtuvat myös toisinaan rokotuksen jälkeen ilmenevät yleisoireet, kuten väsymys, päänsärky ja lämmönnousu.  Itse tautia rokote ei voi aiheuttaa, koska se ei sisällä eläviä viruksia, ainoastaan näiden pieniä pintaosia.

Toisinaan kuulee asiakkaan kertovan, ettei halua ottaa influenssarokotusta, koska joskus on ottanut ja sairasti siitä huolimatta. Miksi sitten voi sairastua rokotuksesta huolimatta? Mikään rokote ei voi antaa 100%:sta suojaa. Rokotteen tehoon vaikuttavat rokotetun henkilökohtaiset ominaisuudet; kuinka juuri tämän henkilön immuunipuolustus reagoi rokotteeseen, kuinka hyvän suojan se kykenee kehittämään ja miten pitkään se elimistön muistissa säilyy. Tähän taas vaikuttavat yleinen terveydentila, monet sairaudet ja jotkin lääkitykset. Joskus influenssatartunnan ehtii saada ennen rokotussuojan muodostumista; suojan kehittyminen vie aikaa n. 2 viikkoa rokotteen antamisesta. Influenssaviruksia on olemassa lukuisia eri kantoja ja ne myös muuntautuvat nopeasti. Kausi-influenssarokote kehitetään kunakin vuonna parhaan arvion mukaan vastaamaan niitä kantoja, jotka todennäköisimmin tulevat epidemioita tulevalla kaudella aiheuttamaan. Arvio perustuu toisella puolella maapalloa aiemmin liikkeelle lähteneisiin kantoihin. Varmaksi näitä on mahdoton ennustaa, joten rokotteen kantojen osuvuus vaihtelee vuosittain. Suurin osa rokotetuista kuitenkin välttyy influenssalta ja mikäli rokotuksesta huolimatta sairastuu, tauti tulee usein lievempänä ja toipuminen on nopeampaa kuin se olisi ollut ilman rokotusta. Tavallisilta flunssilta ja muilta taudinaiheuttajilta influenssarokote ei suojaa, muttei voi myöskään aiheuttaa tai altistaa näille. Influenssan sairastamisen jälkeen taas herkkyys saada muitakin tartuntoja on paljon korkeampi, koska virus vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja.
Työterveyshuollossa toteutamme rokotuksia joustavasti asiakasyritysten tarpeiden mukaisesti. Rokotamme sekä ajanvarauksella että rokotuskäynneillä asiakasyritysten tiloissa, mikäli yritys näin haluaa. Näillä työpaikkarokotuskäynneillä on ollut ilo saada hyvin usein positiivista palautetta järjestelyn näppäryydestä. Myös rokotuskattavuus on parempi, kun rokottautuminen tehdään asiakkaille mahdollisimman helpoksi. Sitä vartenhan me töitä teemme: asiakkaidemme parhaaksi.

​Tervettä loppuvuotta toivottaen,